Suomalaisen radion historia

Suomessa radio on ollut tavalla tai toisella käytössä jo yli 100 vuotta. Ensimmäisenä radiotekniikka on otettu käyttöön vuonna 1900 Aleksandr Popovin toimesta, joka loi radioyhteyden Kuutsalon ja Suursaaren välille. Tällä radioyhteydellä ei ollut mitään tekemistä nykyaikaisen viihteellisen radion kanssa, vaan yhteys oli puhtaasti käytännöllinen ja tarkoitettu kommunikointiin kaupunkien välillä. Aleksandr Popov oli venäläinen fyysikko ja radiotekniikan kehittämisen edelläkävijä. Hän on yksi suuria syitä sille että nykyaikainen radio on olemassa. Vaikka hän ei ollut ensimmäinen henkilö joka patentoi radiotekniikan mahdollistavat laitteet, oli hän kuitenkin virallisesti tunnustettu ensimmäinen radiotekniikan mahdollistanut keksijä.

Radion ensiaskeleet

Muu radiotoiminta alkoi Suomessa yleistyä 1900-luvun alussa kun radiotekniikasta kiinnostuneet käyttäjät alkoivat tehdä omia kokeilujaan radion parissa, luoden erilaisia yhteyksiä ympäri Suomen. Yksi tunnetuimpia radioamatöörejä tuolta ajalta oli Leo Lindell joka loi yhteyden ystäväänsä Viljo Volmar Valtasen kanssa radion avulla.

1919 Ilmari Jäämaa julkaisi teoksensa Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirja, joka käsitteli myös radiotekniikkaa ja sai yhä useamman kokeilemaan radion toimintaa. Jäämaan aloitteesta saivat alkunsa myös vuonna 1922 Turussa lähetetty ensimmäinen radiokonsertti sekä vuonna 1923 Helsingissä lähetty radiokonsertti.

Vuoteen 1924 mennessä Suomesta löytyi jo kolme melko isoa yleisradioasemaa, Radiopataljoonan asema Helsingissä, Radiola eli Suomen radioyhdistyksen asema, sekä Tampereen radioasema. Vuonna 1925 alkoi Suomen radioamatööriyhdistys lähettää säännöllistä ja ennalta ilmoitettua ohjelmaa radiossa.

Yleisradion tarina

Yksi Suomen merkittävimmistä radiokanavista, eli Suomen Yleisradio joka tunnetaan nimellä O.Y. Suomen Yleisradio A.B. Finlands Rundradion, aloitti ensimmäiset lähetyksensä vuonna 1926. Lähetykset olivat alusta alkaen kaksikielisiä ja ohjelmayhtiön omisti usea eri taho, joista suurimpia olivat Suomen Puolustusvoimat, Suomen tietotoimisto ja Lennätinhallitus. Lisäksi omistajia olivat esimerkiksi useat lehtitalot ja radioliikkeet. Yleisradion ensimmäinen lähetys alkoi 9.9.1926 Alexis af Enehjelmin kuulutuksen voimin, ja monen harmiksi tuota ensimmäistä lähetystä ei löydy mistään nauhalta tänä päivänä, sillä tuohon aikaan radiolähetykset tehtiin suorana, eikä niitä nauhoitettu.

Yleisradiolla oli aikanaan tehtävänä esimerkiksi isänmaallisen ajattelun lisääminen ja lujittaminen, sekä eri puolilla Suomea asuvien kansalaisten yhdistäminen toisiinsa radion avulla.

Alkuaikoijen Yleisradiossa oli ohjelmistossaan esimerkiksi ohjelmat eduskunnasta, konsertit ja kieliohjelmat. Rahoitusta Yleisradio hankki vuonna 1927 aloitetulla radion kuuntelulupien myynnillä, jolloin vain luvan hankkineet olivat oikeutettuja ohjelmien kuunteluun. Seuraavan vuoden alussa lupia oli ostettu 37 000 ja noin 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1940 oli lupien haltijoita jo 347 533 kappaletta.

Toisen maailmansodan aikana oli radio omalta osaltaan myös merkittävässä asemassa. Radion avulla voitiin niin nostaa omien joukkojen tunnelmaa, kuin myös levittää propagandaa. Radiossa lähetettävät häiriölähetykset olivat myös suuressa osassa Viipurin pelastamisessa, sillä radiosta soitettavan Säkkijärven polkan avulla estettiin Neuvostoliiton sotilaiden jättämät radiomiinojen räjähtäminen.

Kaupallisten kanavien synty

Vuoteen 1985 asti oli Yleisradio ainoa radioasema Suomessa jolla oli lupa tehdä radiolähetyksiä, mutta tuona vuonna lakia muutettiin ja kaupallisille radiokanaville annettiin lupa lähettää mainoksia sisältäviä lähetyksiä kahden vuoden kokeilujakson ajan. Ensimmäinen kaupallinen radioasema jolle lupa myönnettiin oli radio Lakeus. Kuitenkin ehkä tunnetuin tuona aikana toiminnan alottaneista kanavista oli Radio City, jonka ensimmäinen radiossa soitettu kappale oli Eino Grönin Valkovuokot. Kahden vuoden kokeilujakso muuttui pysyväksi toiminnaksi ja tänä päivänä Ylen rinnalle on noussut useita kaupallisia radiokanavia joista osa on paikallisia ja osa valtakunnallisia. Lähes jokainen suomalainen kuuntelee päivittäin radioita jopa useita tunteja päivässä, joten vaihtelu pelkkään valtion omistuksessa olevaan Yleen on ehdottomasti kaivattua ja monet asemat lähettävätkin tietynlaisille kuuntelijoille sopivan teeman mukaista musiikkia tai muuta ohjelmaa.