Radio Suomessa

Suomalaisen radion historiaa

Suomalainen radiotoiminta alkoi jo ennen itsenäisyyttä. Tämä radioamatöörien puuhastelu tuli kuitenkin tehdä salassa, sillä jo 1919 Suomen itsenäistyttyä radiolaitteiden käyttö säädettiin valtion monopoliksi. Kuitenkin vuonna 1923 eetteristä kuuluneet ensimmäiset suurelle yleisölle tähdätyt radiolähetykset olivat tamperelaisen radioamatöörin aikaansaamia. Nykyään Suomen valtion omistaman Yleisradion radiotoiminta alkoi vuonna 1926. Kesti lähes kuusikymmentä vuotta ennen kuin kaupallinen radio pääsi lähettämään ohjelmaa Suomen ääniaalloilla.

Nykyään Suomessa toimii kuusi Yleisradion kanavaa, sekä yli sata kaupallista kanavaa, joista valtaosa on paikallisia radiokanavia. Sillä FM-taajuuksia, joilla valtaosa yleisölle suunnatuista radiolähetyksistä lähetetään, on vain rajallinen määrä, radiotoiminta tarvitsee Suomessa valtiolta toimiluvan. Suomalaisen radiohistorian alkutaipaleella myös radiolaitteen omistamiseen ja radion kuuntelemiseen on tarvinnut oman kuuntelulupansa, mutta tästä käytänteestä on myöhemmin luovuttu. Valtio on myös erityisesti säädellyt radiotoimintaa poikkeustilanteissa: toisen maailmansodan aikana radioamatööritoiminta oli täysin kielletty ja se uudelleen sallittiin vasta 1947. Viimeaikoina Yleisradiota, jonka toiminnasta radio-ohjelmat ovat vain yksi osa, sekä sen rahoitusmallia on kritisoitu ankarasti mediassa sekä joidenkin poliitikkojen taholta, jotka näkevät nykyisissä käytänteissä liikaa kaikuja menneestä holhousmentaliteetistä ja kritisoivat sen puoluesidonnaista johtajistoa.

Ketkä kuuntelevat ja mitä?

Suomalaiset kuuntelevat ahkerasti radiota, sekä Yleisradiota että kaupallisia kanavia. Viikoittain radio tavoittaa valtaosan suomalaisista, jopa 4,6 miljoonaa henkeä. Radionkuuntelua on tutkittu sekä meillä että maailmalla ja tutkimukset osoittavat monta mielenkiintoista seikkaa, sekä vahvistavat tiettyjä radioon liittyviä mielikuvia: 20% radiokuunteluajasta tapahtuu tosiaankin autossa. Suomalaiset ovat varsin uskollisia omalle suosikkikanavalleen, eivätkä harrasta televisionkatselusta tuttua kanavasurffailua, vaan kuuntelevat viikossa vain 2,7:ää eri kanavaa. Suosituin hetki kuunnella radiota on aamuisin kello kahdeksan ja siitä vartin eteenpäin. Aamu on muutoinkin suosituin ajankohta kuunnella radiota. Tätä tutkimustieto voi myös hyödyntää informaation välittämisessä, joko suuntaamalla uutiset oikeaan ajankohtaan tai valikoimalla oikeanlaisen mainossisällön oikealle kohdeyleisölle.

Radiokanavat ovat pääasiallisesti profiloituneet tietyille kuluttajaryhmille sekä iän että joissain tapauksissa myös sukupuolen mukaan. Suomen suosituimpia radiokanavia ovat Yleisradion kanava YLE Radio Suomi, sekä kaupalliset kanavat Radio Nova, joka on osa kansainvälistä Bauer Media Groupia, sekä Radio SuomiPOP, joka on Sanoma-konsernin omistama. Radion perinteistä sisältöä ovat olleet uutiset, keskusteluohjelmat, radiokuunnelmat, hartaudet, sekä erilaiset musiikin ohjelmat. Yksi pitkäikäisimmistä musiikkiohjelmista on Lauantain toivotut levyt-ohjelma, joka on toiminut Yleisradion taajuuksilla jo vuodesta 1935! Kun Yleisradion tehtäväksi on usein nähty kansanvalistaminen ja sivistäminen niinkin paljon, että rock-musiikin kärkivuosina 1970-luvulla rock-musiikkin puutteesta monopoliradiossa kirjoitettiin hartaasti siihen erikoistuneessa Soundi-lehdessä, tätä ongelmaa ei kaupallisen radion puolelta löytynyt. Pikemminkin päin vastoin: kaupallisella puolella populaarimusiikkia soittavaan radioon on kuulunut ajoittain kauhistusta herättäneet radion soittalistat, jossa radiolähetyksen juontaja eli tiskijukka tai DJ ei itse valitse soitettavaa musiikkia, vaan soittaa kanavan laatiman ohjeistuksen mukaista musiikkia. Radiomaailma taputtaa itseään olkapäähän vuosittaiten palkintojen muodossa, joita jaetaan RadioGaalassa.

Radio teknisen kehityksen kärjessä

Radion kuuntelun historiaan kuuluu useita teknisen kehityksen aikaansaamia mullistuksia. Viisikymmentäluvulla keksittiin transistori, joka mahdollisti aiempaa pienemmät transistoriradiot, joka tarkoitti sitä, että radioista tuli matkaradioita, joka tarkoitti mobiilia radionkuuntelumahdollisuutta. Nykyään radiota ei kuunnella vain perinteisin radiovastaanottimin vaan yhä useammin internetin välityksellä. Nykyradio, kuten muukin media on individualisoitunut. Yhä useammin radiokanavat taltioivat aikaisemmat lähetyksensä nettisivuilleen, jotka kuulija voi kuunnella milloin hänelle se parhaiten sopii välittämättä alkuperäisistä lähetysajoista. Internet lisäksi kulkee taskuissamme matkapuhelimissamme, joiden yleistyvä käyttö on uudistanut radionkuuntelumme. Kun aikaisemmin radio miellettiin vanhusten mediamuodoksi, uudelleenbrändättynä podcasteinä se tavoittaa milleniaalit. Internetin radiopalvelut mahdollistavat myös enenevässä määrin ulkomaisten radiolähetysten seuraamisen.